Haukanliitoa Füssenissä – Tag 4

Viimeisen Füssen-päivän otteluihin lähdettiin loppusijoituksista taistelemaan. Black jatkoi keskiviikkoillan pelissä käynnistynyttä maalintekoa, mutta turneen avausvoitto jäi kuitenkin ottamatta. Whitekin joutui jännittävien vaiheiden jälkeen taipumaan, ja näin jengien sijoitukset olivat 6. ja 8. Jotka molemmat ovat toki kunniakkaita pistesijoja!

Pelien päälle lounastettiin ja vieteltiin vapaa-aika lähikaupoissa pistäytyen ja mitalipelejä seuraillen. Pojat kannustivat finaalissa raivokkaasti unkarilaisjengiä, joka lopulta veikin pojan matkaansa. Ja saivathan meidänkin pelimannimme loppuseremonioissa mitalit kaulaansa! Tällä kertaa ne tosin olivat sitä ei-NIIN-toivottua osallistuja-mallia… Osa kamoista paiskottiin rekan kyytiin, ja viikonloppuna Haukat Musta -joukkueessa aluesarjan finaaleissa luistelevat sankarit taas raahasivat nyssäkkänsä bussin kyytiin. Alpit häipyivät pikkuhiljaa maisemaa komistamasta, ja sitten alettiin jännittää aikatauluasioita. Boarding-aika tuntui jo uhkaavasti lähestyvän, eikä kenttää vielä näkynyt. Mutta sujuvasti kaikesta lopulta suoriuduttiin, ja kun Harri nilkutti kärkietenijänä ostamaan koko orkesterille kolmioleivät ja limut, niin ehdittiin sentään jotain haukatakin ennen Finskin siivelle hyppäämistä.

Valmennuksen ja matkanjohdollisten toimihenkilöiden puolesta isot kiitokset ensinnäkin pojille! Upeita nuoriamiehiä, joiden kanssa on ilo reissata ja touhuta missä tahansa. Yhteisistä pelisäännöistä ei tarvinnut ketään kertaakaan muistutella, eikä kaveria jätetty kaukalossa eikä sen ulkopuolella. Jos huippu-urheilulliset saavutukset tällä turneella jättivätkin ehkä tilkkasen parantamisen varaa, niin ulko-jääkiekollisista ansioista pojille voi huoletta myöntää Suomen Leijonaritarikunnan korkeimman ansionmerkin tammenlehvillä ja kaikilla muilla mausteilla. Harri ja Vili ovat ehtineet jokusen peli- ja turnausreissun sekä pelaajina että valmentajina heittää ja totesivat yhteen ääneen, että näin hienosti käyttäytyvää jengiä ei ole aiemmin nähty.

Iso käsi myös kiihkeälle ja runsaslukuiselle fanilaumallemme, joka valoi kannustuksellaan uskoa joukkueille – ja pistäytyi kisa-cafeterian lämmössä välillä omaa uskoaan vahvistamassa. Reissun aikana alkoi jo kuulua toiveita Haukkakahvion tuotevalikoiman mahdollisesta laajentamisesta saksalaismallisempaan suuntaan!

Ja lopuksi erityiskiitokset, raivoisat aplodit ja hiphiphurraa-huudot huoltojoukoille eli kvartetille Janne, Timppa, Pete & Esko! Pelimiehillä ja siinä sivussa meillä muillakin mukana ähränneillä oli läpi reissun NHL-tason palvelu. Huolto oli aina ensimmäisenä joka paikassa laittelemassa asioita mallilleen ja viimeisenä paikalla huolehtimassa pelikamoista, ekstravälipaloista, pukukopin järjestyksestä ja muutamasta sadasta muusta asiasta. Ilman näiden herrojen panosta nämä retket jäisivät retkeilemättä!

Haukat03-blogi toivottaa lukijoilleen aurinkoista kevättä ja lätkäisee siihen vielä jämäkät aufwiederseehenit päälle!

Haukanliitoa Füssenissä – Tag 3

Noni! Nyt saatiin jo pelikin kulkemaan molemmilla jengeillä! White taisteli aamusella huikeassa trillerissä hienon 3-2 voiton. Kiitettävää duunia pojat tekivät myös neljännesvälierässä, mutta maalit jäivät tekemättä ja kaveri vei voiton. Valmennusjohto pyysi erikseen nostamaan parrasvaloihin ensimmäisen erän lopulla nähdyn Arttu V:n alivoimapelaamisen. Jätkä vei pelivälineen vastustajan päätyyn, ja suojasi sitä välillä neljääkin körilästä vastaan niin, että arvokasta jäähyntappoaikaa kului reilusti ennen väliaikasummerin pärähdystä.

Blackin kone yski vielä aamulla, mutta iltapelissä nähtiin huikeasti tasoaan nostanut nippu, joka laittoi naapurilohkon ykkösen TODELLA koville ja tuli ensimmäisessä erässä 0-3 tappioasemasta käsittämättömän nopeasti tasoihin. Tässä pelissä oli tuon maagisen minuutin aikana niin kaukalossa, vaihtopenkillä kuin upeasti mukana eläneessä Haukka-fanijoukossakin syke niin korkealla, että jopa perinteiset maalintekijäkuvat jäivät ottamatta ja lähettämättä… Noh, pääasia, että niitä maaleja saatiin aikaan! Voittoon asti ei ylletty, vaikka yritystä piisasi välillä ilman maalivahtia ja aivan viime sekunteihin asti, mutta kaikilla oli loistofiilis tiukan taiston tauottua. Tulospalvelu Hämäläinen tykitti online-viestiä WhatsApp-ryhmälle siihen tahtiin, että ei näistä sen enempää.

Pelien välillä poikettiin niitä paljonpuhuttuja kuninkaanlinnoja pällistelemässä. Kiva retki ja tarpeellinen irrottautuminen hallielämästä. Ennakkokäsityksestämme poiketen sisäänpääsymaksu ei sisältynyt matkapakettiimme, joten budjetti- ja aikataulusyistä päädyttiin tällä kertaa hoitamaan tämä kulttuurikierros ulkoilmassa. Pojille se tuntui ihan piisaavan ja pakolliset selfiet tuli räpsittyä. Samaan aikaan paikalle paukahtaneet japanilaisturistit olivat niin isoja Suomi-faneja, että halusivat ehdottomasti ottaa kaverikuviä jätkien kanssa - ja sehän jätkille sopi! Iltapäivällä latailtiin akkuja hotskulla ja pelien jälkeen päästettiin jo tutussa marketissa peto irti: viimeisen illan kunniaksi sai ostaa karkkia!

Koko ryhmä palaili siis komeiden peliesitysten, mielenkiintoisen linnareissun ja totta kai karkkiostosten myötä tyytyväisenä illalliselle. Nyt vielä hetkonen vapaa-aikaa ja sitten taas perinteitä kunnioittaen puoli kybältä kosketusnäytöt ja silmäluomet kiinni. Pelit jatkuvat huomenna klo 10 ja 11, joten STAY TUNED!

PS: Jos kuvan lämpömittarin tolpasta ei ota tolkkua, niin tarkennettakoon, että se näytti +22 astetta. Aurinkoisella seinustalla kyllä, mutta lähes t-paita-keleistä tässä on nautittu ainakin tuulelta suojaisissa paikoissa.

Haukanliitoa Füssenissä – Tag 2

[VALTAVIEN teknisten ongelmien ansiosta blogahdus tulee nyt liian myöhään. Ei toimi hotellin Wi-Fi, ei jaksa mobiilidatayhteys kuvia liikuttaa… En viitsi näin myöhään enää laittaa mobiilipiippausta WhatsApp-ryhmään. Lueskelette sitten aamusella…]

Pelipäivä on juhlapäivä! Ja sehän lähti käyntiin mainiosti: oltiin sovittu, että mennä Black-jengin kanssa seiskalta aamupalalle, jotta pekoni ehtii hiukan sulaa ennen ysiltä alkavaa peliä. Pojat heräteltiin tämän suunnitelman mukaisesti ja suunnistettiin hyvässä järjestyksessä kohti aamiaishuonetta. Matkalla kuultiin, että sapuskaa on tarjolla vasta puoli kahdeksalta. Noh, kyllä tässä ihan aikataulussa silti pystyään, oli yleinen mielipide. Ja kyllä sitten pysyttiinkin! Meille toimitetun aikataulun mukaan pojat hyppäsivät laatikkoon vähän ennen yhdeksää ottamaan alkulämpöä. Siitä tuli sitten hiukan pidennetty malli: tuomareita tai vastustajaa ei paikalla näkynyt ja syynä oli se, että aikataulua oli muutettu tuntia myöhemmäksi ja kaikki muut osapuolet oli asiasta myös informoitu, mutta ei meitä. Pataan tuli Unkarin-pojilta 2-0.

Heti perään White iski yhteen saksalaisjoukkojen kanssa. Maaleja iskettiin pari Liimataisen Roopen ja Haikaraisen Juuson lavoista, mutta vastustaja oli niin kovaa luokkaa, että meidän oli tyytyminen 2-6 tappioon. Lounaan jälkeen ohjelmassa oli turnauksen virallinen avajaisseremonia areenan jäällä. Pojat kuuntelivat juhlallisia avaussanoja sujuvasti kolmella kielellä, kun patsastelivat jäällä yhdessä turnauksen muiden joukkueiden kanssa.

Iltapäivällä taas käännettiin aivoja kisa-asentoon, mutta taas aika laihoin tuloksin. Black jäi edelleen ilman täysosumaa häviten Hannover Indiansille 4-0. Nyt oli Whiten vuoro ottaa mittaa unkarilaissotureista. Koskisen Joonas onnistui maalinteossa, mutta 1-6 tappio niskassa paineltiin pukukoppiin. Tappion karvaan kalkin nieleskelyä helpotti toki kauppareissu, jossa koreihin kahmittiin mm. pähkinöitä, jääteetä ja muita sallittuja aineita. Ihan keskikokoisenkin saksalaismyymälän pystyy muuten tukkimaan verrattain kattavasti, kun sisään marssii yli 40-päisellä shoppailuryhmällä! 

Päivässä oli sen verran mittaa, että illallisen päälle jäi tunti vapaata oleilua hotellilla. Hiljaisuus koittaa taas 21.30 ja aamulla astellaan areenalle klo 9.00 – tai ainakaan meille ei ole muuta aikaa tiedoksi annettu…

Haukanliitoa Füssenissä - Tag 1

Matka ei olisi voinut sujuvammin sujua! Kaikki toimi joka paikassa, liikkuminen oli vaivatonta, kun kamat oli jo toimitettu kohteeseen, ja joukkue esiintyi joka paikassa erittäin edukseen. Füssenissä päräytettiin suoraan hallille, jossa spaghetti bolognese teki hyvin kauppansa pitkän reissaamisen jälkeen. Perään poikettiin hotellilla ja lähiympäristöön tutustumassa. Retken huippuhetkinä olivat kutevien sammakoiden sekä niiden auton renkaiden alle liiskaantuneiden lajitovereiden bongaus sekä muutaman sadan leipäkiven paiskominen paikalliseen jokeen. Sitten takaisin hallille, jossa pelattiin jäsentenvälinen Haukat Black vs. Haukat White -mittelö. Valkoinen oli tänään valttia. Suihkut, kamat kuivumaan ja Füssenin vanhaan keskustaan sightseeing-kävelylle. Aukion laidalla italialaista irtojäätelöä kauppaava putiikki teki hyvän tilin. Sitten hotellille majoittumispuuhin ja seiskalta syömään. Tarjolla oli mainiota kasviskeittoa (erityismaininta Oivalle, joka lusikoi ainakin kolme annosta!), salaattia buffasta ja perään kunnon schnitzelit ynnä jälkkärit. Puoli tuntia sitten herrat palailivat sisätiloihin, kun saivat luvan temmeltää hotellin edustalla komeilevalla isolla nurmikkoalueella iltaverkaksi. Puoli kymmeneltä koittaa hiljaisuus ynnä luurien talteen keräily.

Eiköhän tällä touhottamisella pitäisi uni simmuun hiipiä, vaikka niin jännää ja kivaa koko ajan onkin!